Justice is never with me even though I'M the justice

Ääh, en oo nyt päivittänyt eilen, mutta tänään on taas tekstiä tulossa, anteeksi!

To 30.5

Torstaina oli erikoispäivä, ja ekakskin me siivottiin koulun pihaa. Olisittepa nähnet kuinka paljon tupakantumppeja koulun piha voi sisältää - onneksi niitä ei tarvinnut ruveta keräilemään! Toisena meillä oli kyläkierros hissanopettajan kanssa ja katottiin nää Kaustisen 'suuret' nähtävyydet ja niiden historiaa - Pelimannitalo, josta minä sain selostaa enemmän ku mun sukulainen sen rakennutti ja mun suku siellä asu vielä 1900-luvulla, ku mun vaari siellä synty ja varttui. (En tiedä vaarin syntymäaikaa ja äiti ei oo kotona mut jos se oli mummo 8 vuotta vanhempi nii ... 1918 syntynyt, veikkaisin.) Sitten mentiin Konsta Jylhän talon luo ja siitä entisen Santerin Kaffilan edustalle. Sitten oli ruoka, ja sen jälkee sopivallisesti pihaleikkejä. Leikittii ainaki vanhainkotia, evoluutiota ja Lännen nopeinta. Sitten meillä oli epäreilupeli, jossa sain kivasti eräässä vaiheessa kortin, että must tuli mykkä enkä saa puhua loppupelin aikana. No, en pystynyt olemaan hiljaa loppuun asti koska idiootit ovat idiootteja ja kaikil ei mee asiat päähän sanomatta. Sitten kaks tuntii ysit-kasit jalkapallopeli ja onnistuin polttamaan käsivarteni. Sen jälkeen kavern synttäreille ja siel oli ihan kivaa, en nyt tähän ala selostamaan.

Pe 31.5

Viimeinen koulupäivä seiskaluokkalaisena, jee! Noh, ekanaki oli rehtorin pitkänpuoleiseksi venähtänyt aamunavaus, ja loput 20 min oli LV-tuntia. Sitten meidän luokan tytöt siivosi köksänluokkaa iloisesti laulellen (Taisin kyllä olla ainoo retardi joka lauloi, iha btw) Sitte mentii urhikselle ja katottiin olipa kerran elämää jota ennen meidät taas kasteltiin - taino mua ei saatu aluks kasteltuu koska olin liian noåea mut sitte ku kantelin teknisenopelle nii ne heitti muaki. Heittäjät joutu pyytää meiltä anteeks (tosin ei ne multa anteeks pyytäny ku halusin syrjäytyy rauhassa) ja sit mentiin teknisenopen suojissa sisälle like a boss, eiku. Kaverin kenkien pohjalliset kastu ja jos ne menee pilalle, laitamme kastelijan maksaan, tiedämme kyllä kuka hän oli. Ja sen jälkee siirryttii pesiskentälle ja tuijotettiin 3 tuntia ysit vastaan opettajat peliä auringonpahteessa jonne kamut mut kylmästi, tai pitäiskö sanoo, paahtavasti jätti *Odottaa naurua* ... Musta ei ikinä tuu stand up koomikkoa, eihän?  Vaikka sain opettajilta aurinkorasvaa ja olin kotona rasvannut aamulla, paloin uudestaan ja olen täynnä mäkäräistenpuremia, kuinka mukavaa. Ysit voitti, wohoo, ja mun kaveri joka kannatti opettajia oli hyvin pettynyt. Olisitte nähneet sen naaman ku huusin 'in your face!'. Sit mulle tultii ryppyileen ja valittaan ja lähdin kotiin ja kohta ostaan uudet kengät. Mä rakastan mun nahkabootseja, mä en haluu mitää vammasii tennareita joka on jokasella massalla! Sori vaan, mut se on tosiasia, tennarit on niin massaa ku olla ja voi, ollu aina ja tulee oleen. Onha se must have kesävaruste mut mä pärjäisin ihan hyvin mun rakkailla bootseilla, kiitos vain.

Many many years ago, when I was a little child

Pahoittelen jo etukäteen liian hyvästä kuvanlaadusta <3<3 Mun lapsuuskuvia jee. 

Näytän itseasiassa suloselta tässä. 

Joo mä tykkäsin leluista ja ihmettelin niitä aina

Minä ja vanha Emppu. R.I.P.

Innoissani olin joulusin, vaikka ei kuvanlaadusta näykkään.

Vauvana roikuin aina imurissa.. Olisinpa edelleen yhtä myötämielinen imureita kohtaan.

Kattokaa nyt kuinka viaton olin!

Tän olis voinnut kääntää mut musta se on hyvä näin ku nukun siinä sentääs.

Rakastin johtojen syömistä vauvana.

"Miksei tämä pahainen rakkine lennä?!"

Taas vuoden viattomin osa 29048.

Olin kiintyny aina isän nahkabootseihin. Ja rakastan edelleen nahkabootseja. Jotain on säilynyt samana.

Ihmettelen jotain. Jee.

Idan demoniset rituaalit. 

Vuoden kuuminta muotia, uh!

"Fuck you, I'm out of here, BITCH". Mun suosikkikuva itsestäni ikinä. 

Jotain litkuu mä tässä juon kai. Tai sit on vaa lusikka suus, laatu on kato hemaiseva.

Pikku-prinsessa Ida. 

Gangsteri vuosimallia -98 eiku.

Perunanaama.

No voi posepose. 

Nahkabootsien paluu...

Harvahammas.

Olin aikamoinen ninja lapsena.

Idan ninjailut.

Ida, queen of a kitchen. 

Kato mun silmiä. KATO NIITÄ tai itke ja kato.

Itkuun purskahtamaisillani varmaan tai jotain, ehkä kameran takana oli pelottava setä.

Ida, queen of a shoes. 

Hieno valopallo mun rintakehäl. Siin oli oikeesti niistä ihme helmistä tehty sydänkoru. Näytän retardilta.

Sitten piirsin eilen illalla. Inspiksen kuvaan sain yhdestä pelistä nimeltä 'the mirror lied', mut siihen tää kuva ei mitenkään liity. Täs on tyttö joka luuli olevansa ihminen mut olikin kone, robotti. Sit se rikko peilin ja siin lukee 'just a machine, no feelings'. Sit se on kirjoittanu verellä peiliin japaniksi 'kenen verta?' 'Vale', 'vale' 'vale'. Koska eihän se voi olla hänen vertansa, kun hän on vain kone. Sit sen kaulassa on nappeja joissa lukee 'on' 'off' 'talk' 'eat' 'drink' 'sleep' 'work'. 

Tänää koulussa kasit kasteli muita ja toisiaan mut ite säästyin kastumiselta. Asiaan ei vaikuttanut se, että kädessäni oli kaksi isoa kiveä joilla olin valmis uhkailemaan. (I have two rocks and I'm not afraid to use them eiku) No okei olihan siinäainaki jännitystä ja hauskuutta sillekki päivälle lisää etten mä pahaks pistäny. Oli aika rento päivä ja mul oli vain neljä tuntia koulua, yay.

Hi my name is Ida and welcome to Jackass!

The day of my life 27.5-13

Eli tässä näettä melko normaalin päiväni.. melko. Tiedän, että olisi hyvä jos tämä olisi pelkästään kuvina, mutta minun on aivan pakko kertoakin jotain siitä! 

Nukuin pommiin! normaalisti herään jo kuudelta.

Terveellinen ja monipuolinen aamupala aloittaa aamun..

Minä.. Ei jaksa kääntää ja en osaa hymyillä näyttämättä idiootilta.

                                                                        Minun pyörä...

Kaverin reppu kun ei ollut muutakaan kuvattavaa.

                                    

Ensimmäistä tuntia kohti - kemiaa!

Kaverin paidassa oleva ruusu 

Hilasin ton ihan yksin ja ite tohon yhdellä kädellä.

Mina jäin kiinni murhayrityksestä.

Keskittynyt luokka toisen tunnin alussa.

Kemian koe.. En kerinnyt saamaan hyvää kuvaa.

Tällästä meidän koulussa.

Minä juon vain karhua. (:

Urheilutalolle leikittämään tulevia seiskoja..

No anteeksi että kuva on väärinpäin. Tuo enemmän tunnelmaa et oon supernainen tai jotain.

Näyttelin et mun jaka juuttu mut sit se juutuki oikeesti.

On kiva olla vammanen.

Ylös.. ja alas.

Olen vahva.. eiku

Oon aina miettiny et miks tossa on ovi.

Näytin tota kaverelleni ja sit poikien liikanope tuli kattoo sillee wut.

Leikityslappu 8)

Musiikinluokka.. Missasin musiikintunnin :/ Oltaisiin saatu soittaa omavalintaine biisi, täs mä olisin soittanut:

NOSTURI !!

Yksinäinen kukka. :<

Tähän asti päivä oli tavallinen... Neljäs tunti oli alkamaisillaan..

.. Sitten KAIKKI muuttui.

Matkalla salaperäiseen paikkaan yhdessä teknisentyön opettajan kanssa..

Matkalla kohtasimme kauniita näkyjä..

Ihmisasutus alkoi kadota..

Ja huomasimme päätyneemme kalliolle.

Silta josta oli hyvät näkymät.

Upea kiviastelema

Kaikki oli vielä hyvin...

Lampi, johon ei tekisi mieli mennä uimaan.

Eli olimme Pauanteella. Kaunis paikka.

Sitten.. Huomasimme että meitä oli enää kuusi. Oliko suo nielaissut loput yksitoista ja opettajan..?

Tehtävä: Etsi kuvasta ihminen.

Upeat oli maisemat, mutta huoli alkoi jo olla - missä muut olivat?

En tiedä mikä tämä on, mutta.. *niisk* se on niin kaunis!

Joku on roskannut luontoa. :/

Juomakelpoista vettä punaisessa kattilassa.

Toinen kaverini oli nimennyt tämän loch nessin hirviöksi nuorempana.

Minä keskellä lammikkoa.. Siellä oli pieni kaistale kuivaa maata nääs!

Taistelen elämän ja kuoleman välillä - tai ainakin yritän olla putoamatta huonon tasapainoni kanssa. Oli muuten kivaa korkokengillä kalliolla, jee.

Ihmisiä ei edelleenkään näkynyt ja vain yksinäinen tuuli vihelteli korvissani. Meitä oli enää neljä.

Kaukana puiden takanasa siinsi jokin, en tiedä mikä.. Oliko se vaara?

"Olen yksisarvinen!" Jaksan löytää positiivisia asioita jopa shokissa.

Upea talo tuo pauanne.

Yläikkuna! Kurkistaako sieltä joku? Pauanteella ollessa on aina ns. erikoinen olo, vaikea selittää, millainen - aivan kuin ei olisi yksin, olisi painostavaa ja mystisyyttä. Paikkahan 90-luvulla oli noituuden kehto ja siellä järjestettiin erilaisia tapahtumia noituuten, kansanparantamiseen ja shamanismiin liittyen, mitä lukenut olen. Pauanteen konkurssia rukoiltiin aikoinaan, mutta sitä pidetään kiellettynä aiheena. 

Väärinpäin, tiedetään. Mutta oon laiskaperse enkä jaksa kääntää oikeinpäin.

Vihdoin aloimme lähteä koulua päin, olimme kaksistaan kaverini kanssa..

... Ja hyvä, että kaveri olisi siinä - minulla on surkea suuntavaisto!

Koululla näin jo aiemmin havainneeni paloauton, josta en silloin ollut kerinnyt ottaa kuvaa, yay!

Toisella kaverillani oli liian pienet kengät - hän sai jalkaansa neljä rakkoa, auts. Itsellänikin tuli seikkailun jäljiltä kiepitä hiertymiä.

Sitten paluu kouluarkeen, hissan tunnille. :) Happy end. Ainiin, käytiin hissantunnilla Jaakko Valon näyttelyssä 'pieni historia'.

Ainiin, piirsin eilen hieman. Ja sain vihdoin kuvan toisesta koirastamme, yay

Ken on tuo, jolla silmät noin kiiluvat? Missi.

Tuhma toimistotäti~ eiku. Ja tossa lukee 'P-pyydän sinua viimeisen kerran lopettamaan'. Rinnat.

Scenetyttö. Mun kamera ei tykkää kuvata paperia mitä ilmeisimmin, ellette ole huomanneet.

Tässä oli aikalailla päiväni - vapaa-aikani viestän koneella tai luen mangoja. Joten.. adios!